Valkeen oikeus viimeiseen sanaan

Suomen Kuvalehti on saanut JSN:ltä langettavan tuomion korvavalofirma Valkeen kanteluun viime vuonna kirjoittamastani jutusta.

Valkeen toiminta herättää minussa ihailua.

Nykyinen Suomen kansantalouden tila on sellainen, että on annettava suuri kunnianosoitus kaikille toimijoille, jotka pienentävät vaihtotaseen vajetta, eikä Valkee nyt sentään mitään eettisesti erityisen vahingollistakaan tee. Jos ulkomailla riittää höynäytettäviä ihmisiä, mikäs siinä. Kunhan eivät nyt mihinkään vakaviin sairauksiin lähde kallovaloaan markkinoimaan.

En voi myöskään olla tyrmistynyt Julkisen sanan neuvostosta. Sen ratkaisut ovat olleet enemmän tai vähemmän vailla logiikkaa sekä lukijoiden, katselijoiden ja kuuntelijoiden oikeustajun vastaisia niin kauan kuin muistan. JSN:n tasoa voi lähinnä verrata journalismin yleiseen tasoon, joka ei ole kovin korkea.

En ole 20 vuoteen uskonut mihinkään, mitä lehdissä kirjoitetaan, televisiossa näytetään tai radiossa kerrotaan, tarkistamatta itse asian todellista laitaa alkuperäisestä lähteestä. Jos niin posketon valehtelu kuin se, mihin Turun Sanomat syyllistyi väittäessään Helena Erosen ehdottavan ulkomaalaisille hihamerkkejä, ei Julkisen sanan neuvoston mukaan sisältänyt virhettä eikä rikkonut hyvää journalistista tapaa, sitten mikään ei sisällä virhettä eikä riko hyvää journalistista tapaa.

Valkeella on kaksi toimintatapaa suhteessa toimittajiin. Myötäkarvaan pelatessaan he antavat toimittajille hauskoja jutunaiheita. Kritiikitön toimittaja menee helposti halpaan esimerkiksi sillä tavoin, kun jutussani HS:n osalta kirjoitinkin:

Toisessa tutkimuksessa 89 vaikeasta kaamosmasennuksesta kärsivää henkilöä käytti Valkeeta kolmessa satunnaisesti jaetussa ryhmässä. 

Ideana oli verrata 1, 4 ja 9 lumenin annoksia saaneiden ryhmien eroja. Jos eroja ilmenisi, olisi Valkeen terveysväittämä saanut tukea. Jos taas ei, olisi masennusoireiden lieventyminen selitettävissä plasebovaikutuksella. 

Neljän viikon jälkeen 74–79 prosenttia koehenkilöistä ilmoitti kaamosmasennuksen oireiden vähintään puolittuneen. Eri ryhmien välillä ei kuitenkaan havaittu eroja, joten tulos puhui Valkeeta vastaan. Silti esimerkiksi HS uutisoi tutkimuksen kuin se olisi tukenut terveysväitteitä: ”Toisessa tutkimuksessa selvitettiin valon kirkkautta: yksi, neljä vai yhdeksän lumenia? Kaikki tehosivat.” Jutun otsikko oli: ”Kirkasvalokuulokkeissa on tehoa.”

Toinen tapa on sitten käyttää journalistin ohjeita ja JSN:ää pelotteena niitä toimittajia kohtaan, jotka eivät mene halpaan.

Tämä on mielestäni Valkeen kaikista toimista kaikkein suoraviivaisin huijaus. On tehty tutkimus, jonka study design on edelleen luettavissa ClinicalTrialsista. Kun tulokset eivät vastaa sitä, mitä yhtiö haluaa, esitetäänkin study design toisenlaisena. Kiitokset Skeptics Unitedille linkistä ClinicalTrialsiin. Minulle oli aiemmin Valkeen toimesta kerrottu siitä, että heillä olisi tulossa satunnaistettu lumekontrolloitu tutkimus, joten olin aivan ihmeissäni, kun se sitten uutisoitiinkin kuten muun muassa HS sen uutisoi. ClinicalTrialsista en tiennyt ennen kuin kirjelmöinti Valkeen ja Suomen Kuvalehden välillä alkoi. Kukaan ei ainakaan voi kyseenalaistaa, mitä hypoteesia kyseisessä tutkimuksessa oli tarkoitus testata.

Suomen Kuvalehden ja Valkeen välillä käytiin pitkähköä kirjeenvaihtoa, jota en tässä ilman SK:n päätoimittajan lupaa tietenkään voi avata. Todettakoon sen verran, että minusta päätoimittaja Tapani Ruokanen toimi esimerkillisesti pitäessään kiinni siitä, että jos ja kun jutun faktat olivat kunnossa, ei Valkeelle automaattisesti synny vastineoikeutta. Valkee käyttää journalistien eettistä koodia hyväkseen tavalla, joka ei palvele lukijan etua, ja johon heillä ei kohtuuden nimissä pitäisi olla minkäänlaista oikeutta.

JSN:n perustelut ovat hämmentäviä.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava heti tiedotusvälineen verkkosivuilla ja lisäksi julkaisussa, jossa virhe on alun perin ollut. −−  

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä. 

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa. 

Suomen Kuvalehti julkaisi tiedesivullaan jutun, jossa todettiin, ettei Valkee-korvavalolaite tehoa kaamosmasennukseen.  Lehti perusteli kantaansa sillä, että ihmisen aivoista ei ole todistetusti löydetty valoon reagoivaa solukkoa sekä heikolla tieteellisellä näytöllä ja sveitsiläisellä tutkimuksella, jossa oli tutkittu valon vaikutusta melatoniinin pitoisuuden nousuun ja vireystilaan. 

Julkisen sanan neuvoston katsoo, että kantelijan edustama yritys joutui artikkelissa erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Tämä johtui muun muassa siitä, että yrityksen valmistaman ja markkinoiman laitteen teho kiistettiin jutussa täysin. Lisäksi juttu alkoi asenteellisuuteen viittaavalla maininnalla Skepsis ry:n Huuhaa-palkinnosta. Yritystä ei kuultu jutussa samanaikaisesti. Asiantuntijoiden käsitykset ja tulkinnat kirkasvalokuuloketta koskevista tutkimuksista ovat hyvin ristiriitaisia ja asiassa etsitään vielä lopullista totuutta. Näistä syistä kantelijalle syntyi neuvoston mielestä oikeus omaan kannanottoon. 

Julkisen sanan neuvoston katsoo, että Suomen Kuvalehti on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa lehdelle huomautuksen.

En ole varma, onko tuo pykälä 20 vihjaamassa siitä, että jutussani olisi ollut asiavirhe ja vieläpä olennainen sellainen. Sellaista siinä ei ollut. EDIT: Varmistin JSN:n esittelijältä, JSN ei ota siihen kantaa.

Kohta 21 journalistin ohjeissa taas ymmärtääkseni on sitä varten, että kritiikin kohteen näkökulma tulee kuulluksi. Tässä tapauksessa kritiikin kohteen näkökulma oli tullut kuulluksi Valkeen omien tutkimusten osalta jo lähtökohtaisesti. Lisäksi Valkeen edustajan tulkinta mainitusta sveitsiläistutkimuksesta oli jutussa mukana.

Journalistin ohjeiden pykälä 22 on tässä sitten se aito ongelma. Valkeella ei ollut mitään järkevää sanottavaa koko juttuun. Valkeen kirjelmöinnissä ja kantelussa käsiteltiin kaikkea mahdollista asian vierestä - kuten sitä, onko jutun kirjoittaja tietoinen siitä että Valkeen laitteella on lupa myydä tuotettaan lääkelaitteena asiaa koskevan direktiivin mukaisesti. Toki on ja tämä oli tiedossa. Se ei kuitenkaan ole todiste siitä, että laitteella on väitettyjä terapeuttisia vaikutuksia.

Monissa lehdissä Valkee on saanut itseä koskevat kriittiset artikkelit vesitettyä sillä, että heitä on todellakin kuultu, tai he ovat saaneet oikeuden omaan kannanottoon myöhemmin. Näissä kannanotoissa on aina sama kaava: ne vievät keskustelua epäolennaisuuksiin, vaihtavat puheenaihetta ja mainostavat tulossa olevia tutkimuksia, joiden pitäisi sitten vakuuttaa lukijat laitteen ja menetelmän vaikuttavuudesta.
JSN:n myötäily on johtanut ja tullee tulevaisuudessakin johtamaan Valkeeta koskevissa jutuissa siihen, että lukijalle jää vaikutelmaksi, että Valkee on joutunut jonkinlaisen mustamaalauksen uhriksi. Tämä ei voi olla Journalistin ohjeiden pykälien 21 ja 22 tarkoitus. Niiden on tarkoitus taata kritiikin kohteen oikeus tulla kuulluksi. Niiden tarkoitus ei kai sentään ole, että kritiikin kohde saisi aina sanoa viimeisen sanan.

Voi myös kysyä, kuinka paljon palstatilaa Valkeelle olisi tullut antaa joko samassa yhteyessä tai myöhemmässä vastineessa. Jos mitään jutussa esitettyä väitettä ei pysty kiistämään, ei kritiikin kohteella pitäisi olla oikeutta jaaritella ummet ja lammet asian vierestä.

Erityisen askarruttavia JSN:n päätöksessä olivat nämä argumentit:

Lisäksi juttu alkoi asenteellisuuteen viittaavalla maininnalla Skepsis ry:n Huuhaa-palkinnosta. Yritystä ei kuultu jutussa samanaikaisesti. Asiantuntijoiden käsitykset ja tulkinnat kirkasvalokuuloketta koskevista tutkimuksista ovat hyvin ristiriitaisia ja asiassa etsitään vielä lopullista totuutta. 

Onko JSN:llä asiantuntijoita, joiden mukaan käsitykset ja tulkinnat kirkasvalokuuloketta koskevista tutkimuksista ovat ristiriitaisia? Miksei JSN nimeä näitä käyttämiään asiantuntijoita?

Jutun alussa palautin lukijoiden mieleen, että Skepsis ry, jonka hallituksessa ja varsinkin sen tieteellisessä neuvottelukunnassa asiantuntijoita on, oli jo aiemman tutkimusnäytön tai pikemminkin sen puutteen johdosta myöntänyt Valkeelle Huuhaa-palkinnon "ansiokkaasta heikosti tutkitun terveystuotteen markkinoinnista".

Skepsiksen mukaan:

Tehdyt tutkimukset ovat kuitenkin varsin kapea-alaisia sekä koehenkilöiden satunnaistamisen ja sokkouttamisen osalta erittäin puutteellisia. Valkee Oy on lähtenyt markkinoimaan tuotettaan tehokkaana apuna terveyteen ennen kuin väitteiden tueksi on ollut tieteellisesti vakuuttavia tutkimuksia. Tuotetta on markkinoitu myös yli Valviralle rekisteröidyn käyttötarkoituksen muun muassa mielialan vaihteluihin, masennukseen, uniongelmiin sekä lentomatkustajan vuorokausirytmin siirtämiseen. 

Skepsis ei halua estää uusia innovaatioita, mutta niidenkään kohdalla ei markkinointi saa mennä tutkimuksen edelle. Tulosten pitää olla olemassa ennen terveysväitteitä.

En tiedä, miten tämä viittaa asenteellisuuteen. Juttu käsitteli Valkee Oy:n terveysväitteiltä puuttuvaa näyttöä, johon oli jo aiemmin Skepsis ry kiinnittänyt huomiota. Näyttöä tai sen puutetta arvioitiin niin Skepsiksessä kuin minun artikkelissani pelkästään esitettyjen tutkimuksien, ei ennakkoasenteiden valossa. Viittaus Skepsis ry:n Huuhaa-palkintoon toimi tietysti myös lukijaa koukuttavana lähtönä itse juttuun, joka käsitteli sitä, mitä uutta tutkimusnäyttöä korvavaloa koskien on sittemmin esitetty.

Julkisen sanan neuvoston sivuilla ei yleensä juuri tule vierailtua. Nyt sitten sattuneista syistä tuli, ja sieltä löytyi sellainenkin kolumni, jossa elimen puheenjohtaja Risto Uimonen hehkuttaa omaa elintään:

Kansainväliset vertailut osoittavat, että Suomen tiedotusvälineiden itsesääntelyjärjestelmä kuuluu maailman parhaimmistoon. 

Tämä tosiasia kävi ilmi myös Lontoossa 10.6.2014 järjestetyssä seminaarissa, jossa käsiteltiin itsesääntelyn tilaa Britanniassa ja Suomessa.

Brittilehdistön valvontaelin PCC on päätetty lakkauttaa ja korvata uudella, koska se ei pystynyt estämään News of the World -sanomalehden harjoittamaa laajamittaista ja pöyristyttävää puhelinvastaajien salakuuntelua. Kahden vuoden ponnistelut ja erittäin laajamittainen valmistelu eivät ole pystyneet tuottamaan yksimielisyyttä uudesta itsesääntelyelimestä.

Hyvä, että meillä sentään on täällä Suomessa itsesääntelyelin, joka langettaa tuomioita lehdille, joiden uutisissa on olennaisia asiavirheitä!